torstai 4. huhtikuuta 2013

Metsäni




Metsä on aina ollut minulle mieleinen paikka rauhoittua ja tehdä siellä työaskareita, peraten taimikoita, istuttaen uusia taimia tai ihan vaan ajan kuluksi kuljeskella ympäriinsä ja ihmetellä kasvun ihmettä. Tuntuu upealta nähdä kauas ja katsella kalliolta metsien siintoa silmän kantamattomiin, nojailla ajatuksiinsa vaipuneena puun runkoa vasten. Hengittää suopursun tuoksua, kuunnella palokärjen lyömässä nokkaansa kelopuun kylkeen. Nauttia metsän antimista jota loppukesästä on runsaasti tajolla mättäät punaisenaan.  Mieli virkistyy metsässä kävellessä ja katsellessa puiden suoria runkoja ja korkeuksiin, kohti sinitaivasta, tavoittelevia puiden latvuksia.

A typical tree forest is composed of the overstory (canopy or upper tree layer) and the     understory. The understory is further subdivided into the shrub layer, herb layer, and also the moss layer and soil microbes. In some complex forests, there is also a well-defined lower tree layer. Forests are central to all human life because they provide a diverse range of resources: they store carbon, aid in regulating the planetary climate, purify water and mitigate natural hazards such as floods. Forests also contain 
roughly 90 percent of the world's terrestrial biodiversity.  (Wikipedia)




"Metsän poika tahdon olla"

I want to be the son of the forest

Metsässä voi pysähtyä ja rauhoittua kuuntelemaan luonnon ääniä ja tuntea olevansa osa ympäröivää metsää ja luontoa. Keväällä kun koivujen lehdet puhkeavat, ympärillä on huumava vehreys, kevään tuoksut ja lintujen konsertti. Metsä on myös salaperäinen paikka, joka voi saada mielikuvituksenkin liikkeelle ja nähdä jopa menninkäisen istumassa mättäällä tai keijujen leikkivän aamukasteen kostuttamassa heinikossa. Metsässä voi saavuttaa paikan ja ajantajun katoamisen, olla vain siinä hetkessä antautuessaan autuaalliseen mielen rauhaan.



 Wonders in the woods



 Robust forest harvest



 Harvesting in the forest

 

Mä metsän polkua kuljen
kesä-illalla aatteissain
ja riemusta rintani paisuu
ja mä laulelen, laulelen vain.

Tuoll´lehdossa vaaran alla
oli kummia äskettäin,
niin vienoa, ihmeellistä
all´lehvien vehreäin.

Minä miekkonen vain sen tiedän,
minä vain sekä muuan muu
ja lehdon lempivä kerttu
ja tuoksuva tuomipuu.
(E. Leino) 



 Resting place in the woods




Johan

4 kommenttia:

  1. En tienny että osaat kirjoittaa noin hyvin.. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elämässä täytyy olla yllätyksiä :) Runo oli Eini Leinoa, jos sitä tarkoitat ;)

      Poista
  2. Kirjailija-ainesta !

    VastaaPoista

Leave a comment if you like!